Hiroyasu ”Hiro” Tanayama aloitti judon 1955 Kawasakissa. Hänen isällään oli musta vyö kendossa, mutta koska kendo-varusteet olivat kalliita ja niitä oli vaikea saada, Hiron lajiksi valikoitui judo. Hiro menestyi hyvin paikallisissa kilpailuissa, jotka käytiin pääasiassa joukkuekisoina ilman painoluokkia. Viisitoistavuotiaalle Hirolle myönnettiin musta vyö 1957 kilpailumenestyksen perusteella. Parhaana henkilökohtaisena kilpailusaavutuksena Hiro pitää Kawasakin alueen mestaruutta.
Hiro opiskeli ensiksi insinöörin tutkinnon ja siirtyi sitten opiskelemaan kirjallisuutta yliopistoon, jossa kirjallisuuden professori kannusti häntä lähtemään stipendiaatiksi Suomeen. Hiro ei ollut silloin käynyt vielä ulkomailla, eikä tiennyt Suomesta mitään. Hän yritti etsiä Tokion alueelta ihmisiä, jotka tietäisivät Suomesta jotain, ja löysi suomalaisen lähetyssaarnaajan Pentti Karikosken. Karikoski antoi Hirolle suomen kielen opetusta, ja lähetti Hirosta ilmoituksen Turun Sanomiin ennen Turkuun saapumista 1966. Paikalliset judoseurat Turun Akateeminen judoseura ja Turun judoseura huomasivat ilmoituksen, ja järjestivät Hirolle ilmaisen asunnon.
Saavuttuaan Turkuun Hiro opiskeli päivisin suomalaista kirjallisuutta ja opetti iltaisin vuoropäivin molemmissa seuroissa. Kahden vuoden jälkeen Hiro muutti Helsinkiin, missä hän toimi judo-opettajana Helsingin yliopistossa ja Meido-Kanissa. Helsingissä Hiro tapasi myös vaimonsa Katrin, ja näin side Suomeen lujittui entisestään.
Hiro ja Katri muuttivat Japaniin 1970, mutta palasivat takaisin Suomeen 1973. Hiro asettui perheineen asumaan Pohjanmaalle Uuteenkaarlepyyhyn, pieneen rannikkokaupunkiin. Hiron silloinen työnantaja ehdotti, että hän aloittaisi opettamaan judoa paikkakuntalaisille. Hiro kertoi, että asia vaatisi kuitenkin tatamit ja judogit. Työnantaja lupasi hankkivansa tatamit, jos Hiro voittaa aluemestaruuskilpailut. Hiro ilmoittautui siis kilpailuihin sekä omaan että avoimeen sarjaan voittaen molemmat, ja näin Uuteenkaarlepyyn judoharjoitukset saatiin alkuun. Hiron maine levisi Pohjanmaalla, ja pian seuran harjoituksiin tuli judokoita myös muilta paikkakunnilta.
Vuonna 1976 Hiro muutti nykyiseen kotikaupunkiinsa Kurikkaan. Hiro on ollut rakentamassa Kurikan Seibukanista vahvan paikallisen urheiluseuran, mikä ei ole itsestään selvyys alueella, jossa suomalaisten perinteisillä lajeilla on ollut hyvin vahva asema. Pienen kaupungin urheiluseuraksi Seibukan on saavuttanut monia SM-mitaleja. Myös hänen 3 poikaansa Juhani, Tomi ja Saku ovat kilpailleet aktiivisesti.
Kansallisella tasolla Hiro on toiminut valmentajana lukuisilla leireillä. Hän toimi Dan-kollegion hallituksessa vuosina 1976–2013 sekä monen vuoden ajan Judoliiton hallituksessa. Hänen kontaktinsa Japaniin ovat olleet monella tavalla hyödyksi suomalaiselle judolle. Hänen kauttaan japanilaisia judoryhmiä osallistui useana kesänä Turun judoviikolle 1980-luvulla. Hiro on auttanut myös lukuisia suomalaisia kilpailijoita järjestämään harjoitusmatkoja Japaniin.
Suomalaiselle judoväelle Hiro on tullut tutuksi judoon intohimoisesti suhtautuvana ja auttavaisena henkilönä. Japanilaisen judotyylin edustajana Hiro on aina painottanut hyvää judotekniikkaa. Hänelle judon ydintä on shiai, kilpailu ja otteleminen, koska judo on nimenomaan kehitetty kilpailumuodoksi.
Vuonna 1977 Kodokan myönsi Hirolle korotuksen 2. danista suoraan 4. daniin Japanissa saavutetun kilpailumenestyksen ja Suomessa tehdyn judotyön perusteella. Samassa yhteydessä Kodokanin silloinen johtaja Risei Kano nimesi hänet Kodokanin kansainvälisen osaston jäseneksi. Vuonna 2005 Kodokan myönsi Hirolle 7. dan.
Nykyisin (2018) 77-vuotias Hiro käy edelleen säännöllisesti tatamilla ja seuraa aktiivisesti judoa.
