Suomen korkeimmat danit

Jorma Kivinen, 8.dan Hiroyasu Tanayama 7. dan Kyösti Korpiola, 7. dan Seppo Myllylä 7. dan Jaakko Saari, 7. dan Juha Salonen 7. dan Jaana Ronkainen 6. dan Marita Kokkonen 5. dan Anne Åkerblom 5. dan Annikka Mutanen 5. dan

Jorma Kivinen, 8.dan

Jorma Kivisellä on Suomen judon korkein vyöarvo, 8. dan, jonka Suomen Dan-Kollegio myönsi hänelle pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta judon hyväksi 16.3.2013.

Nuorena poikana Jokke asui Taka-Töölössä, jossa sodan jälkeisen ajan pihapiirit olivat täynnä lapsia. Joken kanssa samassa kerroksessa asui kaveri, joka Joken lailla diggasi jujutsua. Kun kaveri keväällä 1962 huomasi ilmoituksen Helsingin olympiastadionilla alkavasta judokurssista, päättivät kaverit aloittaa judoharrastuksen. Kurssin järjesti Suomen Judoliitto ja vetäjänä toimi judon pioneeri Väinö Haukka.

Judotaitojen karttuessa Jokke pääsi osallistumaan maaotteluihin ja menestys innoitti treenaamaan lisää, vaikka kaveri lopettikin judon harrastamisen. Jokke saavutti Suomen ja Pohjoimaiden mestaruuksia ja pronssia Varsovan kansainvälisessä turnauksessa. Jokke ei kuitenkaan ollut tyytyväinen silloisiin harjoitteluolosuhteisiin Suomessa ja päätti lähteä Japaniin harjoittelemaan. Keväällä kirsikankukkien aikaan vuonna 1970 Jokke matkusti Japaniin ja harjoitteli ja kilpaili siellä vuoden 1972 kevääseen asti.

Ennen Japaniin lähtöään Jokke oli toiminut Judoliiton OTO-valmentajana parin vuoden ajan. Kun Suomeen paluu lähestyi, otti Judoliiton silloinen puheenjohtaja Vesa Reilimo häneen yhteyttä ja pyysi Jokkea Judoliiton päävalmentajaksi. Jokke suostui ja Suomeen palattuaan hän sai Judoliitosta työpöydän ja Vesa Reilimolta yksinkertaisen ohjeen: Tee jotain Suomen judon kehittämiseksi.
Tätä ohjetta Jokke noudatti. Hän toimi Suomen Judoliiton päävalmentajana vuoden 1988 syksyyn asti, yhteensä 16 vuoden ajan. Tuona aikana Suomen judo nousi kansainväliseen menestykseen ja saavutti nuorten ja aikuisten arvokisoista yli 20 mitalia.

Ensimmäisen judon arvokisamitalin Suomelle toi Juha ”Flobe” Vainio vuonna 1976 ottamalla pronssia nuorten EM-kisoissa. Sen jälkeen mitalitilastot karttuivat mm. Seppo Myllylän nuorten EM-pronssilla 1978 ja miesten EM-hopealla 1983 sekä Juha Salosen miesten MM-pronssilla 1981. Joken valmennustyön vaikutus Suomen judoon huipentui Helsingin EM-kisoissa 1989, jolloin Suomeen tuli kolme kultaa, yksi hopea ja yksi pronssi.

Joken mielestä Suomen Judoliiton tärkein tehtävä on tukea judoseurojen toimintaa ja luoda hyviä harjoittelumahdollisuuksia suomalaisille judokoille. Tätä tehtävää varten Suomen judoliitto aikanaan perustettiin.

Jokke on Suomen judon suuri sensei, joka on osallistunut Suomen judon kehittämiseen jo 55 vuoden ajan. Joken ohje nuorille kilpailijoille on, että kova harjoittelu kannattaa aina. Hänen mielestään judo on koulutusjärjestelmä, jossa koulutetaan ihmisiä kehittämään itseään ja menestymään elämässä.

Joken mielestä kaikkien judokoiden olisi hyvä ymmärtää, että menestykseen ei ole tietä, menestys on tie.